*

sinenmaa Äly on kaikkeuden perustoimija

Persoonallisuuden suhde yhteiskuntaan

Paljon mielipiteitä on tänäänkin esitetty yhteisöllisyyden puolesta. Olen huomannut, että yhteisöllinen ihminen on semmonen, joka muiden mukana hilluu tuolla kaupungilla, vaatii milloin mihinkin projektiin rahaa perusteena se, että takana on joku joukkio. Yhteisöllisiksi kutsutaan myös maahanmuuttajia, erityisesti sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät käy töissä vaan jotka ovat suvaitsevaisten joukoissa vaatimassa itselleen verorahoja, koska he ovat niin yhteisöllisiä. Ja poliitikot hihkuvat innosta ja lappavat kilvan rahaa ilman minkäänlaista vastikkeellisuutta erilaisille yhteisöille, joiden ainoana tarkoituksena on hillua yhdessä.

Tämä ehkäpä saattaa järkyttää monia, mutta koska se juuri on tarkoituskin, niin totean tähän heti, että vain yksilö voi olla yhteisöllinen. Mitä yksilöllisempi (persoonallisempi, suom. huom.) ihminen on sitä enemmän hänen tekonsa hyödyttävät yhteiskuntaa.

Huomattiin siis semmonen yksinkertainen asia, että yhteisöllisyyttä korostavien mukaan ihmisen yhteisöllisyys ei vaadi tekoja, vaan vain miellyttävyyttä; kun joku vain puhuu yhteisöllisyyttä edustavalle maireita sanoja, niin hänet hyväksytään välittömästi yhteisöön välittämättä mitään hänen hyödystään yhteiskunnalle.

Esimerkiksi Thomas Alva Edison ei olisi koskaan voinut päästä parempiin piireihin, koska yhteisöllisten ihmisten yhteisöllisyys-määritelmän mukaan Edison ei täyttänyt yhteisöllisyyden tunnusmerkejä, kuten mairittelevaa lässynlässyn lässytystä, josta yhteisölliset ihmiset nauttivat. Mutta kukaan yhteisöllinen ei ymmärrä, että he voivat nauttia lässynlässyn-yhteisöllisyydestään vain keksijöiden ja nerojen tekojen takia; Pärevalkealla ei olisi niin mukavaa lässyttää yhteisöllisyyttä kuin sähkölampun valossa. Ainiin. Pärevalkeakin on keksijän ansiota!

Yhteisöllinen ihminen ei ole millään tavoin hyödyksi yhteiskunnalle. Vain persoonalliset ihmiset ovat hyödyllisiä. Eikä persoonallisuudeksi voi päästä minkään uskonnon tai puolueen kannattajana, puhumattakaan, että ihminen voisi olla persoonallisuus lässyttäessään muille sellaisia juttuja, joita yhteisölliset ihmiset vain kestävät kuulla.

Yhteisöllinen ihminen on sellainen, joka ei suvaitse persoonallisia ajatuksia. Mutta. Ihminen voi olla keksijä vain silloin, kun hänellä on persoonallisia ajatuksia. Yhteisölliset ihmiset nauttivat ansaitsemattomasti keksijöiden yksilöllisten ajatuksien ilmennyksistä, kuten sähköstä, valosta, yhteistiloista, päreistä, vessoista, kännyköistä, lentämisestä, autoilusta, vapaaasta liikkuvuudesta, ...

Yhteisöllisyyden vaatimus siis estää ihmistä ajattelemasta luovasti. Yhteisöllisyyttä korostavat vain sellaiset ihmiset, jotka haluavat elää yksilöllisten ihmisten siivellä. Ja lässyttää toinen toisilleen mukavia juttua, joista he jo ennalta tietävät, ettei ne voi loukata toista yhteisöllistä, koska ne eivät merkitse yhtään mitään.

 

Yhteisölliset ihmiset eivät pysty tajuamaan, että persoonallisten ihmisten yhteisöllisyys on heidän teoissaan; Edison oli miljardi kertaa yhteisöllisempi kuin yksikään uskovainen tai puolueellinen ihminen, joka vollottaa, miten ihmiset eivät pysty enää lässyttämään juuri hänelle hänelle sopivia mieltä hiveleviä lauseita.

 

Kun seuraavan kerran kuulet jonkun ihmisen puhuvan persoonallisesti, niin huomaa, miten suurenmoisen yhteisöllistä hänen omintakeinen puheensa on, koska juuri sen tähden maailmaan syntyy sitä uutta, josta yhteisölliset ihmiset tykkäävät, mutta jonka tekemiseen he ovat täysin viattomia.

 

Vain keksijät ja muut persoonallisuudet ovat yhteisöllisiä, koska he ovat välttämättömiä yhteiskunnalle. Ilman keksijöitä ja persoonallisuuksia kukaan ei voisi nauttia "yhteisöllisyydestään". Keksijöiden ja persoonallisten nautinto on täysin eri laatuista kuin yhteisöllisten ihmisten yhteenkuuluvuudesta syntyvä laumasieluisuus; Keksijät nauttivat luovuuden iloa.

Persoonallinen ajatus toteuttaa sen ympäristön, jossa kaiken maailman hyväkkäät voivat laiskan sydämensä kyllyydestä paheksua persoonallisia ihmisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

kati sinenmaa

Yhteisöllisyyden vaatimus johtaa siihen, että ihmiset eivät enää pysty puhumaan mielekkäitä lauseita; vain lässyttäminen on sallittua yhteisöllisten ihmisten keskellä. Merkitykset hämärtyvät ja niitä koko ajan hämärretään, jotta yhteisöllisyys saisi enemmän valtaa ihmisissä. Yhteisöllinen ihminen joutuu koko ajan sensuroimaan omia ajatuksiaan, jottei hän vaan puhu sellaista, joka johtaisi hänen erottamiseen yhteisöllisten ihmisten yhteydestä.

Tosin tuollaista itsesensuuria ei tarvitse harrastaa kuin muutama viikko, jonka jälkeen ihminen ei enää pysty muuhun kuin lässyttämiseen. Kas, kun itsesensuurin harrastamiseen pätee sama periaate kuin mihin tahansa harjoitteluun; Harjoittelu tekee mestarin.

Yhteisöllinen ihminen on siis mestarillinen itsesensuroija. Ajatuksen juoksu katkeaa kuin päättömän kanan lento heillä, jotka kokevat olevansa yhteisöllisiä, sen uskonnollisessa ja psykologisessa merkityksessä.

Jos joku ei usko, niin kuunnelkoon YLE arkistosta tavallisten ihmisten puhetallennuksia 20-60 -luvuilta; Voi herra jee, millaista viisautta ja miten runollisesti sen ajan ihmiset osasivatkaan puhua.

Mutta! Yhteisölliset ihmiset haluavat takaisin vanhan ajan yhteisöllisyyteen, mutta johtuen heidän itsesensuurinsa mestarillisuudesta, he eivät enää pysty ajattelemaan, että impivaaran aikaan yhteisöllisyys oli ajattelun vapautta.

Veikko Vitikainen

Yhteisöllisyyden kaikkein vaarallisin muoto on ns. persoonallisuuden tappamiseen erikoistunut Jengikulttuuri kouluissa, jossa ei hyväksytä minkäänlaisia poikkeamia tuon yhteisöllisen terroriporukan johtajan hyväksymättä.
Tuo yhteisöllinen porukka nauraa jollekin jäsenelle jos hän on pukeutunut eri tavalla kun johtaja on määrännyt. Eli merkkivaatteet kalleimman mukaan, ja kännykkä ei saa olla muu kuin kalleinta viimeistä mallia, puhetyyli ei saa poiketa jengin puhetyylistä, ja jos tuo ääliöpomo käskee jotakin oppilasta kiusattavan, niin se tehdään silläkin uhalla että siitä voi seurata joukkomurha.

kati sinenmaa

Tuo oli hyvä pointti. Olisi pitänyt itsekin tajuta, että juuri tuollainen toiminta todistaa paremmin kuin riittävästi, mitä se ylistetty yhteisöllisyys on. Nykyiset uskovaisten riehumiset ja liberaalien suvaitsevaisuusvaatimukset asettuvat oikeisiin puitteisiin, kun huomataan, että ne ovat samanlaista toimintaa, mitä öykkärit harrastavat kouluissa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ja poliitikot hihkuvat innosta ja lappavat kilvan rahaa ilman minkäänlaista vastikkeellisuutta erilaisille yhteisöille, joiden ainoana tarkoituksena on hillua yhdessä."

Taitaa poliitikoilta vain loppua rahat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuvasti suosia näitä kaikenkarvaisia yhteisöjä, joilla ei ole mitään laajempaa merkitystä. Olettaen, että näkevät myös nokkaansa pidemmälle? Tosin sitäkin vähän epäilen...

Mielenkiintoinen blogi ja mielenkiintoisia ajatuksia, niin kuin sinulla yleensä aina on.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Komppaan Kelhua. Sinenmaan blogeja ja kommentteja on aina kiinnostavaa pohdiskella, oli samaa mieltä tahi ei.

Ja sekin arveluttaa Kaija K:n tavoin, että jos ja kun rahalla hölvätty "yhteisöllisyys" loppuu, niin mitähän jää jäljelle? Hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan?

Sitten Sinenmaan peräänkuuluttamat "persoonalliset" yksilöt jotka toimivat yhteisöään kohtaan eettisesti kestävällä tavalla (mielistelemättä) nousisivat ainakin arvoon arvaamattomaan.

Toimituksen poiminnat